tiistai 9. joulukuuta 2014

Miten tuloilmaikkuna toimii

Tuloilmaikkunassa sisään tuleva
korvausilma lämpenee hukkalämmöllä.
Tuloilmaikkuna on miellyttävä ja energiatehokas tapa raikkaan korvausilman tuomiseen asuntoon. Ikkunaventtiilejä ei pidä lämmityskaudellakaan tukkia, mutta ilman virtausta voi rajoittaa kääntämällä venttiilin talviasentoon.

Tuloilmaikkunalla on lyhyesti kerrottuna kolme tehtävää: se tuo hallitusti esilämmitettyä korvausilmaa asuintiloihin, suodattaa tuloilman epäpuhtaudet ja tuo korvausilman ilman vedontunnetta.

Tuloilmaikkuna onkin erinomainen ratkaisu vanhan talon ilmanlaadun parantamiseen. Se ei edellytä massiivista ja kallista putkiston rakentamista, raikas ilma tulee suoraan ulkoa ja suodatin on helposti puhdistettavissa ja vaihdettavissa.

Tuloilmaikkunat voi asentaa kaikkiin taloihin, joissa on koneellinen poistoilmanvaihto. Painovoimaisen ilmanvaihdon kohteisiin en suosittele tuloilmaikkunoita, sillä oikein toimiakseen tuloilmaikkuna vaatii jatkuvan alipaineen. Painovoimaisen ilmanvaihdon alipaine ja sen suuruus on taas talon rakenteista, säistä ja tuulioloista riippuvaa – esimerkiksi lämpimillä ja tuulettomilla säillä ilma ei painovoimaisesti juurikaan vaihdu.

Ilman laatu paremmaksi


Merkittävin sisäilman laatuun vaikuttava tekijä on tarpeeseen nähden vähäinen raikkaan korvausilman saanti. Ongelmia voi esiintyä esimerkiksi öisin, kun ilmanvaihto on pienellä teholla, mutta kaikki asukkaat ovat paikalla.

Jos pelkästään poistotehoa lisätään, voi tunkkaisuuden tunne jopa pahentua, kun poistoilmajärjestelmän vaatima ilmamäärä imetään rakenteiden lävitse. Kokonaisratkaisu on kulloiseenkin tarpeeseen nähden riittävän poistotehon ja toimivan korvausilmajärjestelmän yhdistelmä.

Tuloilmaikkunoilla asumisviihtyvyyttä ja hyvinvointia voidaan ikkunaremontin yhteydessä lisätä ilman mittavia ilmanvaihtojärjestelmän muutoksia. Uusien ikkunoiden asennuksen yhteydessä suositellaan talon ilmanvaihdon mittausta ja säätöä hallitun ilmanvaihdon varmistamiseksi.

Kerrostaloista tuloilmaikkunoin remontoitavia kohteita ovat lähes kaikki talot, jotka on rakennettu 1950-luvun lopulta pitkälle 2000-luvulle saakka. Koneellinen tuloilmanvaihto on asuintaloihin rakennettu vasta vuodesta 2007 lähtien – silloin myös raitis ilma tuodaan asuntoon puhaltimen avulla ja putkistoa pitkin.

Kaikkiin tätä vanhempiin asuintoihin raikas ilma saatiin asuntoihin silloisten ohjeiden mukaan korvausilmarei’istä tai "vaipan epätiiviyskohdista", useimmiten ikkunoiden raoista, seinien rakosista ja rappukäytävän ovesta. Tuloilman reitit ovat usein hallitsemattomia, sillä varsinaisia tuloilma-aukkoja ei aina ole tehty. Asukkaat ovat tarpeen vaatiessa avanneet ikkunaa, käytävän ovea tai postiluukkua ja väännelleet poistoilmaventtiiliä, kun ilmanvaihto ei ole riittänyt.

Tuloilmaikkuna säästää myös energiaa


Tuloilmaikkunoilla voi myös säästää energiaa. Tuloilmaikkuna nostaa sisääntulevan ilman lämpötilaa noin 10 astetta ja säästää samalla energiaa. Esilämmitys tapahtuu muutoin hukkaan menevällä, ikkunan läpi johtuvalla lämmöllä.

Ilmanvaihdon osuus asuinrakennuksen lämmitysenergian kulutuksesta on noin 30–40 prosenttia. Verrattuna ilman esilämmitystä sisään tuotavaan korvausilmaan tuloilmaikkunan avulla voidaan pienentää ikkunan lämpöhäviötä parhaimmillaan 50 prosenttia.

Puhdista ja vaihda suodattimet


Tuloilmaikkunoiden venttiilit on syytä tarkistaa ja puhdistaa kaksi kertaa vuodessa, siis keväisin ja syksyisin. Tuloilmakanavat voi puhdistaa mahdollisesta pölystä imurilla ja moniin venttiileihin suodattimen voi myös vaihtaa.

Kari Saarinen
Invent – Inwido Smart Solutions




Lue lisää

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti