torstai 19. helmikuuta 2015

Sisäilmaongelmien syynä on usein puutteellinen tuloilma

Raitisilmaventtiilillä korvausilma voidaan tuoda huonetilaan ikkunan kautta esilämmitettynä.
Usein ilmanvaihto- ja sisäilmaongelmien taustalla on usein puutteita raikkaan korvausilman saannissa. Tämä koskee erityisesti 1950-luvulta aina 2000-luvun alkuun rakennettuja taloja, joihin on rakennettu koneelllinen poistoilmanvaihto ja korvausilma on otettu rakenteiden läpi.

Tuloilmareittien suunnittelua alettiin edellyttää vasta 1988 voimaan tulleissa rakentamismääräyksissä. Sitä ennen riittävän korvausilman luotettiin tulevan rakenteiden läpi. Jokainen vanhaa taloa korjannut tietää, miltä näyttävät eristeet joiden läpi ilma on päässyt virtaamaan: villa on mustana liasta ja pölystä.

Vanhaa taloa remontoitaessa on aina syytä varmistaa myös ilmanvaihdon toimivuus. Turvallisen tuloilmaratkaisun on oltava helposti huollettava ja yksinkertainen. Usein pölyinen ulkoilma on pystyttävä myös suodattamaan ja talviaikana mieluiten myös esilämmittämään.


Taustatiedoksi ilmanvaihdon ongelmista löytyy kaksi mielenkiintoista tutkimusta. Ensimmäisen teki Helsingin kaupungin ympäristökeskus 2000-luvun alussa 31 kohteessa, joiden asukkaat olivat ottaneet yhteyttä kaupungin asuinympäristövalvontaan sisäilmaongelmien vuoksi. Tutkimus ei ole aivan tuore, mutta vanhojen talojen tilanne on suunnilleen sama myös nykyisin.

Aalto-yliopistossa 2012 tehdyssä diplomityössä tutkittiin puolestaan mikrobien kulkeutumista sisäilmaan paine-eron vaikutuksesta. Sen mukaan mikrobikasvuston ja sen terveydelle haitallisten tekijöiden kulkeutumista voidaan estää rakennuksen ja ulkoilman painesuhteen tasapainolla sekä rakenteiden riittävällä tiiviydellä.

Rakenteiden läpi tuleva ilma tuo hajuja

Helsingissä tutkitut sisäilmaongelmien syyt olivat moninaisia eikä kaikkien ongelmien syitä pystytty edes selvittämään. Yllättävän usein syy oli kuitenkin tuloilmassa.

Valitettavan usein tuloilmalle ei oltu varattu mitään reittiä. Kun poistoilmakone puhalsi käytettyä sisäilmaa pois, niin korvausilmaa tuli asuntoon hallitsemattomasti erilaisista raoista ja rakenteiden läpi. Rakenteiden läpi tuleva ilma toi mukanaan tunkkaista hajua, likaista ilmaa naapurista tai pahimmassa tapauksessa jopa homeenhajua vesivauriokohdasta.

Tutkimuksessa tuloilman reitit olivat tukossa monista syistä. Osin kyse oli asukkaiden omasta toiminnasta: esimerkiksi ikkunoiden yläreunassa olevat rakoventtiilit oli suljettu vedon tunteen tai energiansäästön vuoksi, tuloilmaventtiilit olivat likaantuneet tukkoon, ikkunatiivisteisiin jätetyt raot olivat liian kapeita tai koko ilmanvaihto säädettiin yöajaksi liian pienelle, vaikka sitä tarvitaan juuri silloin kun kaikki asukkaat ovat yhtäjaksoisesti sisätiloissa.

Toki tutkimuksessa löytyi myös monia rakenteellisia, suunnitteluun tai rakentamiseen liittyviä ongelmia. Korvausilma saattoi esimerkiksi tulla betonisen ontelolaatan ”putken” läpi tai tuloilmahormeja oli liian vähän.

Useammassa tapauksessa virhe oli tapahtunut suunnittelussa, kun vanha painovoimainen ilmanvaihto oli muutettu koneelliseksi poistoilmanvaihdoksi, jolloin ilma oli alkanut virrata päinvastaiseen suuntaan sekä asunnossa että tuuletushormeissa. Toisinaan tulo- ja poistoilman venttiilit oli sijoitettu vierekkäin, jolloin raitis ilma imettiin suoraan ulos asunnosta eikä ilma päässyt vaihtumaan muualla huoneistossa. Selkein rakennusaikainen virhe oli pienkerrostalon seinäventtiilistä löytynyt iso, seinästä porattu betoninpala, joka oli jäänyt sinne asennuksen yhteydessä.
Remontin yhteydessä on aina puututtava myös ilmanvaihtoon

Mitä tutkimuksesta jäi käteen? Pahimpien ongelmien syynä oli se, että ilmanvaihtoa ei oltu ajateltu lainkaan remonttia tehdessä tai talossa asuttaessa. Helpoimmissa tapauksissa sisäilma parani jo yksinkertaisilla keinoilla, avaamalla tuloilmaikkunan venttiili tai ilmanvaihtohormiin eksyneen eristevillan poistamisella.

Julkisivu- ja ikkunaremontin yhteydessä vanhan talon ulkovaippa tiivistyy, joten ilmanvaihdolle on syytä uhrata useampikin ajatus. Tuloilmaikkunat ovat testattu ja hyväksi havaittu tapa tuoda suodatettu, esilämmitetty korvausilma suoraan asuintiloihin. Tasaisen ja riittävän ilmanvaihdon järjestämiseksi poistoilmajärjestelmään on lisäksi lisättävä älyä ja koko rakennuksen ilmanvaihto on tasapainotettava. Näillä keinoilla vanhaan taloon voidaan tehdä kohtuuhintainen ilmanvaihtoremontti, joka ei edellytä uusien putkistojen vetämistä, mutta joka parantaa sisäilmaa ja siitä huolimatta säästää energiaa.
Tunnisteet: , ,

1 kommentti:

  1. Sanna29. heinäkuuta 2022 klo 9.47

    Hyvä artikkeli. Meillä kun tämän asian kanssa on hieman painittukin. Nyt vihdoin tulee korvausilmaventtiilien suodattimen vaihto. Sillä toivottavasti on jotain tekemistä sen kanssa, että saadaan vihdoin parempi sisäilma. https://www.kh-team.fi/palvelut/ikkunahuolto

    VastaaPoista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)